Läsnä siellä missä tapahtuu
Suomen Ateenan-suurlähettiläs tarkkailee Kreikan kriisiä. Erkki Huittinen on selvittänyt myös tsunamin herättämät valmiuskysymykset ja sopeuttanut Ulkoministeriön organisaatiota muuttuvissa oloissa.
Diplomaattiuralle pyritään monesti halusta parantaa maailmaa. Siihen on aitoja mahdollisuuksia. Suomen Ateenan lähetystö on talven ja kevään 2010 aikana esimerkiksi osallistunut Kreikan parlamentin sivistysvaliokunnan Suomen vierailun järjestelyihin. Valiokunta tutustui suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen, jollainen Kreikasta on puuttunut. Taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien hoitaminen edellyttää usein kansainvälistä yhteistyötä, tietojen ja mallien vaihtoa. Suomeen päin lähetystöt hankkivat tietoja poliittisten ja taloudellisten päätösten pohjaksi.
Jämsänkoskella 1947 syntynyt Erkki Huittinen, ylioppilas Rovaniemen yhteislyseosta 1966, lähti Tampereelle opiskelemaan hallintotieteitä, kansainvälistä politiikkaa ja kansainvälistä oikeutta.
”Olin aktiivinen opiskelijoiden YK-liitossa ja minulla oli haave päästä Ulkoministeriöön. Siihen minua kannusti myös isoisäni, joka oli toiminut kansanedustajana. Pääsin neljännelle KAVAKU-kurssille 1973 ja sitä kautta tälle uralle”, kertoo Huittinen.
25 vuotta ulkomailla
Huittinen on palvellut Itävallassa, Iranissa vallankumouksen aikaan 1970-luvun lopulla, Kanadassa, USA:ssa, , Malesiassa (suurlähettiläs 1996-2000) sekä Kreikassa (suurlähettiläs 2007-2011). Ateenan ohella hänet on akkreditoitu Tiranaan Albaniaan. 2001-2003 hän oli pääkonsulina Los Angelesissa. Lisäksi hän on opiskellut vuoden Harvardissa.
”Tylsiä päiviä ei ole. On ollut vallankumousta, tsunamikatastrofia, talouskriisiä ja tuhkapilvikriisiä”, sanoo Huittinen. Diplomaatin työssä on poeettista jylhyyttä, vaikka suuri osa onkin paperien lukemista ja kirjoittamista.
Tylsiä päiviä ei ole. On ollut vallankumousta, tsunamikatastrofia, talouskriisiä ja tuhkapilvikriisiä
Kotimaassa Huittinen on hoitanut energia- ja YK:n taloudellisia asioita sekä kahta keskeistä hallintovirkaa henkilöstöpäällikkönä ja tarkastajana. Viimemainituissa tehtävissä on tavanomaista menettää vähintään yhtä paljon ystäviä kuin kenttätehtävissä saa. Nekin on silti hoidettava.
Tilanteen vaatimat toimenpiteet
Huittinen oli 1991-1996 ministeriön henkilöstöpäällikkönä. ”Laman aikana jouduttiin sopeuttamaan toimintaa. Kolmeen vuoteen ei rekrytoitu yhtään uutta ihmistä. Määräaikaisten työsopimuksia ei jatkettu. Edustustoja karsittiin. Suosioni kehitystä kuvaa, että ensimmäisenä jouluna virassa sain kollegoilta runsaasti joulukortteja, viimeisenä en enää yhtään.”
2003-2007 Huittinen veti tarkastusyksikköä. ”Tapaninpäivän tsunami 2004 oli kriisi, johon ei ollut riittäviä valmiuksia. Tilannekuvan luomisesta ei ollut huolehdittu, silminnäkijätietoja ei hyödynnetty, eikä kansalaisille pystytty antamaan kyllin nopeasti heidän tarvitsemiaan tietoja. UM sai paljon negatiivista palautetta. Tein kolme viikkoa työtä Bangkokissa ja Helsingissä selvittääkseni, mitä meni pieleen ja miksi. Sitten ministeriön valmiusorganisaatiota parannettiin tällaisten tilanteiden käytännön johtamista varten, samoin kuin valmiuksia vastata yleisön kysymyksiin.”
Niin, ylhäisyyksien ja maailmanparantajien ministeriöstä on tehty palveluorganisaatiota. Samalla on etsitty taloudellisesta kestävää mutta tehtävien kannalta kattavaa tapaa järjestää edustustoverkko.
”Meillä on 98 toimipaikkaa joista 75 on lähetystöjä. Miehityspolitiikka ja organisaatio elää. Valtionhallinnon tuottavuusmittareita on arvosteltu aivan syystä. Lähetettyä henkilökuntaa on korvattu paikalta palkatulla, mikä on tullut halvemmaksi, mutta siinä on kääntöpuolensa. Kannatan liian ohuesti miehitetyn edustustoverkon sijaan alueellisia edustustoja, joissa jokaista jalkamaata kohti pitäisi olla oma virkamies.” Jalkamaa on sivuakkreditointimaa, kuten Albania Kreikan lähetystölle.
”Tieto on tärkeää. Pitää olla läsnä siellä missä tapahtuu.”
Avoimia työpaikkoja
| Java-kehittäjä | 2 Business Navigators | Tekijä Suomen Tervein Maakunta 2015 -hankkeelle | ||||
 |
 |
 | ||||
| Software Point on Pohjoismaiden johtava laboratorioiden tiedonhallinta- ja laatujärjestelmiin erikoistunut toimittaja. | Carlsberg Group Procurement AG (CGP) is an international Company and a Subsidiary of the Carlsberg Breweries. | Joensuu on vireä koulutuskaupunki ja Pohjois-Karjalan maakunnan keskus. | ||||
|
Software Point - Saranen Consulting Oy
Espoo
10.9.2010 |
Feldschlösschen Getränke AG
Rheinfelden/Switzerland
10.9.2010 |
Joensuun kaupunki
Joensuu
10.9.2010 |
