Harri Puurunen
Hyvästä virasta umpihangen hiihtäjäksi
Suomen ensimmäisen yksityisen syöpäklinikan osakkaana ja toimitusjohtajana Harri Puurunen soveltaa Tekesillä hankkimiaan liiketalousoppeja. Sädehoidon tekniikat ja terveyssektori ovat hänelle tuttuja uran alusta lähtien.
Lapinlahdella 1959 syntynyt fyysikko Harri Puurunen voisi nyt olla Citymarketin johtaja, jos olisi kiltisti ruvennut K-kauppiaaksi isänsä ja sukunsa tavoin ja menestynyt. ”Ensimmäinen työpaikkani koululaisena oli perheen kaupassa, jossa etenin hyllyntäyttäjästä melkein K-kauppiaaksi. Mutta ei se kaupallinen ala oikein minua innostanut. Kun isä jäi eläkkeelle, kyläkauppa kuolikin, mutta on minulla serkku Kuopiossa K-kauppiaana”, kertoo Puurunen.
”Kävin lukion Kuopion Tyttölyseossa 800 tytön seassa. Niin, se muutettiin siihen aikaan yhteiskouluksi ja olin ensimmäisten sisäänotettujen poikien joukossa. Tulin ylioppilaaksi 1978 ja aloitin saman tien fysiikan opinnot Kuopion yliopistossa.”
Puurusen oppi-isä oli legendaarinen professori Pertti Puumalainen, kolmen tieteen tohtori, keksijänero ja yrittäjä. Puumalaisen kehittämää teknologiaa on maailmalla, mutta itse hän ei rikastunut. Kaupallistamisen ongelmat, väärät johtajavalinnat ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän jäykkyydet 1970- ja 80-luvuilla johtivat lopulta siihen, että Puumalaisen arvokkaimpia keksintöjä hyödyntää amerikkalainen pääoma. Myöhemmin Tekesissä Puurunen joutui miettimään tällaisia asioita auttaessaan uuden polven puumalaisia.
Säteilynmittaajasta teknologiajohtajaksi
Mitään ei saa ilmaiseksi, vain tekemällä.
”Fysiikan opiskelijana menin kesätöihin Kuopion Yliopistollisen Keskussairaalan röntgenhoitajaksi. Vuonna 1983, kun olin melkein valmis, oli tämmöinen kummallinen mies kuin Pekka Aalto liikkeellä Dosetekin kanssa (ks. Uranuksen haastattelu Pekka Aallosta). Yksi proffa sai minut puhuttua siihen firmaan kesätöihin mittaamaan säteilyä. Syksyllä pyydettiin jatkamaan. Tein pitkään työni Kuopiossa. Maisteriksi valmistuin vasta 1990, tein väkisin sen gradun kun vaimokin painosti. Samalla muutin Helsinkiin.”
Puurunen osallistui Dosetekin CADPLAN-hankkeeseen, ohjelmistojen tuotteistamiseen ja markkinointiin. Aaltojen firma kasvoi orgaanisesti ja Puurunenkin sai tiimiinsä väkeä. 1993 Dosetek myytiin amerikkalaiselle Varianille, mutta Varianin kansainvälinen tuotekehitys tuli suureksi osaksi suomalaisten alle. Sädehoidon annossuunnittelu uudistettiin.
”Elin kuusi vuotta matkalaukkuelämää, joka toisen viikon ulkomailla. Hallinnoin konsernin tuotekehitysverkostoa Kaliforniassa, Sveitsissä, Englannissa ja Ruotsissa. Se oli raskasta itselle ja perheelle. 1999 Tekes haki teknistä asiantuntijaa terveydenhoitoalalle. Panin paperit sisään, pääsin haastatteluihin ja tahratesteihin ja tulin valituksi”, kertoo Puurunen. ”Sanoin lopuksi, että tulen sillä ehdolla töihin ettei tarvitse matkustaa. Niin luvattiin.”
Julkisen rahoituksen hallinnoija
Arvioituaan aikansa rahoitushakemuksia esittelijänä Puurunen sai hallinnoitavakseen 30-40 projektin salkun. Sitä seurasi terveydenhoidon teknologiaohjelmien hankerahoitus ja lopuksi rahoitusjohtajan vakanssi, vastuualueena julkisen sektorin kohteet kuten yliopistot. Puurunen jakoi 160 miljoonaa vuodessa. Rinnakkainen rahoitusjohtaja vastasi yksityisen sektorin rahoitettavista, ja johtajat toimivat myös toistensa sijaisina.
Työ antoi uusia valmiuksia: ”Tekesillä on erinomainen sisäinen koulutus yhteistyössä Helsingin Kauppakorkeakoulun kanssa. Siellä sain taloudellisen opin. Uskoin olevani eläkevirassa, pidin työstäni ja sen järjestelmällisyydestä, mutta taas tuli Pekka Aalto ja sotki kaiken.”
Managementista leadershippiin
Niin lähti Puurunen perustamaan Docrateeta Pekka Aallon ja dosentti Timo Joensuun kanssa. Ja rupesi toimitusjohtajaksi. Perustamaan firmaa jollaista Suomessa ei ennestään ollut, hiihtämään umpihankeen. Miten työ eroaa Tekesin virasta? –”Ensinnäkin samaa on paljon. Raportoinnin seuraaminen, suoritteiden katsominen sekä suunnittelu. Mutta erona on se, että Tekesissä hallinnoin pitkälti papereiden kautta, nyt johdan ihmisiä asiantuntijaorganisaatiossa, ja olen yrittäjä koska olen osaomistaja. Tekesissä johtaminen oli managementia, Docrateessa leadershippiä.”
Kuten tapana on, pyydämme Puurusta esittämään kiteitä siitä mitä on matkallaan oppinut. Niitä on tässä:
”Check, check and double check. Muista Murphyn laki äläkä anna asioille tilaisuutta luistaa pieleen. Mutta muista myös, että asioilla on taipumus järjestyä, kun otat etäisyyttä ja annat aikaa.”
”Suomalaisen tuotekehityksen helmasynti on loputon viilaaminen, jolloin tuotetta ei saada koskaan markkinoille. Pitää osata lopettaa viilaaminen ja ruveta myymään. Viimeinen viilaus tehdään sitten asiakaspalautteen perusteella yhdessä asiakkaan kanssa, ja vain siten viilataan oikeita kohtia. Katsokaa Microsoftia – se tuo markkinoille keskeneräisiä tuotteita ja on maailman suurin ja rikkain yritys. ”20 % panoksesta antaa 80 % tuloksesta. Loppuun 20 %:iin ei kannata panostaa koko sitä 80 %:a.”
”Turvallisuutta ja terveyttä ei jätetä sattuman varaan. Terveydenhoitotuotteissa ja menetelmissä on absoluuttiset kriteerit. Katso kohtaa double check.”
”Mitään ei saa ilmaiseksi, vain tekemällä.
Lue lisää Docrateen tarinasta täältä.
Katso myös muut Uranuksen Tekes-artikkelit täältä.
Docrates-klinikka
Tekes
